Koivu

(Betula spp.; Betulaceae) björk

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kolme koivulajia: rauduskoivu (Betula pendula), hieskoivu (Betula pubescens) ja vaivaiskoivu (Betula nana); lisäksi Lapin tuntureilla kasvaa hieskoivua muistuttava tunturikoivu (Betula pubescens subsp. tortuosa).

Koivu antaa kaikkensa ihmisen käyttöön: rungon, kuoren, lehdet ja mahlan. Koivuun liittyvät ju hannustaiat ja valoisat yöt,ja se symboloi myös puhtautta ja naisellisuutta; sitä kutsutaankin metsäluonnon äidiksi.

Rohtona käytetään lehtiä, tuhkaa, mahlaa, ja kansanlääkinnässä myös tuohta. Vaikuttavina aineina on lehdissä: flavonoidit (3 %:iin asti; mm. hyperosidi, kversitriini, myrisetiini ja galaktosidi), eteerinen öljy (0,1 %; mm. metyylisalisylaatti), saponiinit (3 %), pyrokatekiiniparkkiaineet, C-vitamiini (0,5%:iin asti), fenolikarbonihappo, hartsit, karvasaineet ja triterpeenialkoholit. Silmuissa on eteeristä öljyä (4-6 %), saponiineja, keltaista väriainetta ja karvasaineita.

Koivu edistää virtsan-, hien- ja sapeneritystä ja alentaa verenpainetta. Lisäksi eteerinen öljy vaikuttaa lievän antiseptisesti ja supistavasti. Sitä käytetään munuais- ja virtsarakkovaivoihin, virtsaputkentulehduksiin, virtsakivien ehkäisyyn ja lievään verenpainetautiin. Hoitokuuriksi suositellaan kerrallaan kahden viikon jaksoja.

Kansanlääkinnässä koivua on käytetty kihtiin, reumaan, vesipöhöön ja “verta puhdistamaan”. Koivuntervavoidetta on käytetty perinteisesti haavoihin ja ihotauteihin ja koivunmahlaa kevätväsymyksen poistamiseen. Koivuntuhkalipeä on tunnettu syöpälääkkeenä; tuhkaa ja vettä kiehautettiin suhteessa 1 : 5, ja kirkasta lipeävettä juotiin 1/2 dl 3-4 kertaa vuorokaudessa esimerkiksi piimän kera. Koivua on käytetty ulkoisesti saunavihdan lisäksi saunassa koivunlehtikääreenä reuman hoitoon. Koivunsilmuviinaa on hierottu linimenttinä kipeisiin niveliin.