Juolavehnä

(Elymus repens; Poaceae) kvickrot

Juolavehnä on laajalle levinnyt maapallon pohjoisen puoliskon monivuotinen heinäkasveihin kuuluva rikkaruoho. John Gerard totesi 1500-luvulla: “Vaikka juolavehnä ei olekaan toivottu vieras pelloilla ja puutarhoissa, sen terveydellisyys korvaa sen haitat”.

Rohtona käytetään juurakoita. Vaikuttavia aineita ovat polysakkaridi tritikiini (3-8 %), lima-aineet (n. 10 %), A- ja B-vitamiinit, öljyt, pii, rauta, sokerialkoholit mannitoli ja inositoli (2-3 %), eteerinnen öljy (0,0 1—0,05 %; sisältää 95 % agropyreeniä ja 5 % karvonia), vanilliini, saponiinit ja amygdaliinia pilkkova entsyymi.

Juolavehnä lisää munuaisvaltimoissa kiertävän veren määrää ja siten myös virtsaneritystä; sitä käytetäänkin virtsarakon ja munuaisten tulehduksissa sekä munuaiskivien hoidossa, ja se auttaa myös eturauhasvaivoissa. Juolavehnä alentaa verenpainetta, se sopii ärsytystä vähentävänä yskänlääkkeenä keuhkotulehduksiin, ja lisäksi sitä käytetään diabeteksen tukihoitoon. Agropyreenin antibioottinen vaikutus on kiistanalainen, mutta siitä muodostuva ketoni on mahdollisesti antibioottinen.

Kansanlääkinnässä juolavehnä on tunnettu “verta puhdistavana”, lievästi ulostavana ja virtsaneritystä lisäävänä rohtona, ja sitä on käytetty kihtiin reumaattisiin vaivoihin, eturauhasvaivoihin, kroonisiin ihosairauksiin, selluliittiin, vatsa- ja suolistokatarriin, rakko- ja sappivaivoihin sekä limaa irrottamaan. Juolavehnästä on tehty myös hätäjauhoja.